Viinerit

Viinerit ovat vähän niinkuin pullan ja voitaikinan risteytys. Kohotetaan hiivalla kuin pulla, kaulitaan voin kanssa kuin voitaikina. Lopputulos on hyvä!

Aineiden pitää olla täysin kylmiä. Vehnäjauho ja vesi jäähdytettiin pakastimessa, eikä edes veden jäähileetkään haittaa. Taikina-ainekset nopeasti sekaisin taikinaksi ja jääkaappiin. Voi saa lämmetä 20 C asteiseksi ja kaulitaan levyksi. Sitten voilevy taitellaan taikinan sisään ja kaulitaan ja käännetään ja jäähdytetään välillä jääkaapissa. Tätä vaihetta riittää pitkäksi aikaa ;)

Muotoillaan viinereiksi. Tässä vaiheessa voi pakastaakin ja kohottaa ja paistaa myöhemmin. Tai voit antaa niiden kohota kelmun alla ja laittaa sitten rahkaa ja hilloa ja paistaa 200 C. Lopuksi pinnalle pikeeriviivat ja vaikka tuoreita mansikan siivuja. Parhaimmillaan tuoreina.

Tarkat ohjeet Kuliinarin blogista.

Mustat jonsukat

Yleensä jonsukissa on väreinä musta, valkoinen ja yksi tehosteväri. Näissä tehostevärinäkin on musta ja valkoisen langan tilalla harmaa raitalanka.

Neulottu tilkkupeitto jämälangoista

Miten kiva onkaan aina aloittaa uudesta kerästä, kun alkaa neulomaan vaikkapa sukkia? Tosi kiva! Sukkien valmistuttua jämälangat tungetaan lipaston laatikkoon ja sinne ne jäävät. Kunnes niitä on niin paljon, ettei laatikot mahdu kiinni. Kauan sitten tytär järjesteli paikkoja ja kyllästyi pikkukeriin. Päätti ottaa ikuisuusprojektin eli neuloa ne paloiksi ja kasata viltiksi, niin kuin mummokin on tehnyt. 

Minäkin aloin tekemään paloja vilttiin ja jäin koukkuun. Niin hauska tehdä yhdeltä istumalta palanen valmiiksi ja valita jo samalla seuraavia värejä. Palat on tehty neulomalla ainaoikeaa kaksinkertaisella langalla, käyttämällä kahta eri väriä. Ihan mitä vaan väriä. Hauskinta oli kokeilla erilaisia yhdistelmiä, mitä ei normaalisti hyväksyisi mihinkään työhön, mutta tähän kelpasi kaikki. Osa langoista on myös purettu itseneulotuista, mutta käyttömättömäksi jääneistä pipoista, kaulahuiveista ja villapaidasta.

Yhdistämiseen piti jo ostaa uutta lankaa, koska siihen meni 4 kerää valkoista Seitsemän veljestä. Virkkauskin tehtiin kaksinkertaisella langalla.

Lapsi aloitti, minä lopetin ja nyt on viltti valmis! On todella lämmin - painava, paksu ja iso. Oikein passeli näin syksyllä. Viltti muuttaa tyttären kotiin, vaikka hyvinhän tuo sopisi tännekin. En tunnusta tykkääväni väreistä sisustuksessa, mutta tämä piristävä ilopilleri onkin aika hauska. Ja valkoiset reunukset rauhoittavat kummasti.

Palojen koko: 30 silmukkaa, 27 kerrosta. Valmiin torkkupeiton koko: 190 x 125 cm.

Yhdistäminen vaiheessa

Valkoiset virkatut reunukset

Palat yhdistetty virkkaamalla ja reunat kiersin kolmeen kertaan kiinteillä silmukoilla.

Mausteinen omenapiirakka

Kanelia, neilikkaa ja fariinisokeria omenapiirakassa ja heti tulee mieleen joulu. Tätä jouluista omenapiirakka voisi ihan hyvin kyllä tehdä joulunakin. Nautittiin vaniljakastikkeen kanssa, sitä pitää olla aina omenapiirakan kanssa.

Mausteinen omenapiirakka (pellillinen)

Pohja

• 200 voita (sulata)
• 3 dl maustamatonta jogurttia
• 3 dl fariinisokeria
• 2 munaa
• 6 dl vehnäjauhoja
• 1 dl ruisleseitä
• 2 tl soodaa
• 2 tl kanelia
• 1 tl neilikkaa (sekoita kaikki aineet sekaisin ja levitä uunipellille leivinpaperin päälle)


Omenat

• 10 kotimaista hapanta ja jauhoista omenaa (viipaloi)
• 2 rkl sitruunan mehua
• 4 tl vaniljasokeria
• 2 tl kanelia (pyörittele omenaviipaleet mausteissa ja asettele pohjan päälle)

Päällinen

• 2 prk (á 200 g) kermaviiliä
• 2 dl sokeria
• 2 kananmuna
• 2 rkl vaniljasokeria  (sekoita kaikki aineet ja kaada omenien päälle)

Paista 200 C reilu puoli tuntia.

Ohje Lily/Kasvihormoni

Alman rippijuhlat

Aurinkoinen ilma, vanha hirsitalo, iloinen rippilapsi suvun ja ystävien keskellä - ne tekevät hyvät rippijuhlat.

Leivoin juhliin punaisten marjojen täytekakun ja sitruuna-lakritsitäytekakun sekä kinderpiirakkaa. Kummitäti teki britakakun, mummo kampanisut ja rippilapsi itse rocky roadin. Muut tuli valmiina.

Ennen kahvittelua syötiin lohikeittoa ja leipää.

Kirkkoon pääsi koronan vuoksi vain rippilapsen oma perhe. Meille muille tunnelmallisin hetki oli kun sankarin äiti luki kirjeen, jonka olivat kirjoittaneet koko perheen voimin rippileirille. 

Onnea Alma!

Lohikeittoa ja leipää

Sitruuna-lakriksikakku

Porkkanakakkua, kinderpiirakkaa, herrasväenpikkuleipiä, kampanisuja,
marenkeja, rocky roadia, donitseja, leipäjuusto ja hilloja, vaahtokarkkeja, ruisnappeja,
britakakku, sitruuna-lakritsikakku ja punaisten marjojen kakku

Varastosta makuuhuone

Vuonna 1974 rakennettu mökin varasto sai uuden elämän!

Silloin kun minä olin pikkutyttö, vanhemmat ostivat mökkitontin. Ennen mökin rakennusta piti saada nopeasti jokin paikka missä nukkua ja kokata, jotta voi siitä pitäen rakentaa saunamökin. Tässä pienessä (2,4 x 3,5 m) nukkui meidän 4-henkinen perhe (ja välillä ukkikin) ja siinä oli myös pöytä ja kaasukeitin. Minulla on vain hämäriä muistikuvia tuosta ajasta.

Kun saunamökki valmistui, muutimme sinne. Välillä kuitenkin käytimme tätä varastoa nukkumavarastona eli kävimme vain nukkumassa tontin perällä, eikä saunamökissä tarvinnut levitellä sänkyjä.

80-luvulla vanhemmat rakensivat vielä "oikean" mökin, eikä nukkumavarastoa enää tarvittu. Siitä asti tänne on vaan kasattu tavaraa: kaappeja, vaatteita, lasten pelejä ja kaikkea mahdollista ja mahdotonta.

Nyt varasto tyhjennettiin eli siirrettiin tavarat toisiin varastoihin. Isä paneloi katon, seinät ja lattian. Suurin osa paneeleista löytyi mökiltä, jonkin aikaisemman remontin jäljiltä. Nuorison kanssa maalattiin seinät maalarinvalkoisiksi ja lattia harmaaksi. Tunnelma on heti aivan eri!

Ikkunoihin ei koskettu, koska pitäähän entistäkin säilyttää. Sähköjä ja lämmitystä ei ole, kynttilälyhdyillä ja untuvapeitoilla pärjää.

Muutos on kyllä melkoinen, kun muistaa lähtötilanteen!

Vanha varasto täynnä tavaraa, ennen remonttia.

 Pari seinää on jo saanut paneelin. Tässä näkyy vielä vanha punainen lattia suoraan 70-luvulta.
Onneksi isä laittoi uudet lattialaudat, eikä vaan maalattu tätä.

Lattialistoja vaille valmis!

Nyt tähän mökkiin mahtuu vain parisänky, eikä muuta.
Miten ihmeessä tässä mökkeili viikonloppuisin koko perhe ja vielä teki ruuatkin?

Vaellus- ja kämppäeväät

Neljä vaelluspäivää, joista pisin oli 19 km (Vuontispirtti - Montellin maja - Nammalakuru - Rihmakuru - Taivaskero - Hotelli Pallas). Hauska päivä oli myös se kun mentiin omia polkuja Pallaksen Pyhäkuruun ja matka oli melkoista rämpimistä ja itse Pyhäkuru oli niin jyrkkä ja rakkainen, että piti mennä välillä nelinkontin rinkka selässä. Nähtiin myös Paratiisikuru sillä reissulla. Lyhyemmät retket tehtiin Särkitunturiin ja Keimiötunturiin.

Vaelluksilla levähdeltiin ja nautittiin matkasta. Ilmat suosivat ja maisemat ovat joka kerralla yhtä kauniita. Eväät ovat tärkeä osa matkaa. Rinkassa kulki linssikeiton ja voileipien lisäksi kivaa pientä syömistä: suolaisia muffinsseja, välipalapatukoita, siemennäkkäriä, banaania ja jogurttirusinoita. Juomina urheilujuomaa, mustaherukkamehua, mustikkakeittoa ja kahvia. Raikasta vettä otettiin matkalla purosta. Ja isoja tunturihilloja löydettiin!

Kämpällä kokkailtiin kanapastaa ja kasviskiusausta, lämmitettiin suolaista piirakkaa hellalla ja herkuteltiin leipäjuustolla ja lakkahillolla.

Muonion reissut ovat aina niin mukavia, ettei haluaisi edes pois lähteä. Siellä jotenkin aika seisahtuu ja kaikki muu unohtuu. Onneksi aina voi palata.

Reissussa on helpompaa, kun kokkailee jo kotona.
Iso kattilallinen linssikeittoa, vispipuuroa, vadelmasoppaa, tomaatti-fetapiirakkaa,
siemennäkkäriä, välipalapatukoita ja suolaisia muffinsseja.

Särkitunturi on jännä paikka, kun siellä on lampia tunturin huipulla.

Suolaisessa muffinssissa on kinkkua, paprikaa ja fetaa sekä pizzamaustetta ja juustoraastetta.

Linssikeitto kuumaksi trangialla.

Välipalapatukoissa on kookoshiutaleita ja luumua
sekä maapähkinävoita, vaahterasiirappia, limeä ja suolaa. Pinnassa suklaakuorrutus.

Käytiin kurkkaamassa myös Keimiöniemen kalapirttejä Jerisjärven rannalla.

Tämä 1800-luvun lopulla ukin ukin rakentama kalapirtti on nykyään nähtävyys.

Siinä ne ovat kalastajat ruokansa tehneet.

Aamupalaksi kaurapuuroa, vadelmasoppaa ja kämpän pihan mustikoita.

Pallaksen Pyhäkuru

Pallasjärven Punainen hiekka on niin hieno paikka, että ajettiin myös sinne uimaan.
Jerisjärvessä uitiin aamuin illoin ja kerran myös Särkitunturin päällä olevassa lammessa.

Tunturihilloja!