Lakkiaistarjoilut

Lakkiaiset onnellisesti ohi ja mukavat muistot tallessa. Taas saa todeta, että tykkään juhlien laittamisesta, juhlat ne vasta ihanat onkin ja ei se kyllä ole hullumpaa tämä juhlien jälkeinen elämäkään.

Kaikki kakut olivat edellisenä iltana valmiita, aamulla otin sulamaan pienet suolaiset ja osan makeista. Koulun juhlan jälkeen ehti laittaa esille nopeasti sulavat pikkuleivät. Ja kakut pöytään vasta juuri ennen kuin vieraita alkoi tulla. Ulkopöydillä liina pysyivät paikoillaan kukkien, lyhtyjen ja isojen kivien painon alla, mutta ei siellä tuulessa kukaan tarennut istua. Sisälle onneksi mahduttiin ja lapsukaiset kävivät välillä juoksentelemassa pihalla.

Koivusta sirkkelöidyt puiset alustat toimivat. Näin sai samanlaiset "astiat" kaikille pienille tarjottaville ja kauniitakin olivat kun reunoilta näkyi vaaleaa tuohi ja päällä oli pitsipaperia. Tilakin meni tehokkaammin suorakaiteen muotoisilla laudoilla, kuin jos olisi ollut pyöreitä lautasia. Kaksi koivujalkojen päällä ollutta pidempää hyllyä toivat lisätilaa ja ilmettä korkeuserolla. Aina ei siis tarvitse olla oikeita astioita.

Kaksi apulaisneitokaista touhusivat koko ajan kahvia keittäen ja tiskaten. Lisäksi piti avata ruusupaketteja ja täyttää tuulihattuja, hapankorppukuppeja ja pavlovia, niitä kun ei voi kovin aikaisin tehdä etteivät pehmene. Onneksi olivat hommissa, koska muuten omaa aikaa olisi jäänyt vieläkin vähemmän vieraille. Vaikka siltikin tuntui, että osan vieraista näki vain onnittelumaljan ja tervetulon aikana ja seuraavan kerran lähtiessä.

Yksi oli kysynyt joiltakin, että mikä on parasta, mitä kannattaa ottaa ja kaikilta oli kuulemma tullut eri vastaus. Makuasioista ei voi kiistellä, mutta tarjottavat olivat niin pikkuriikkisen pieniä, että pystyi halutessaan ottamaan kaikkea. Yksi nimittikin hauskasti pyöreitä suolaisia piirakoita barbin piirakoiksi. Toinen kysyi, että aloitinko leipomaan ennen kuin lopulliset kirjoitusten tulokset tulivat. Hyvänen aika - mähän aloin leipomaan ennen kuin kirjoitukset olivat alkaneetkaan! Tykkään vaan tehdä kaiken niin hyvissä ajoin, pikku hiljaa, kaikessa rauhassa ja silloin kun siihen on aikaa ja halua. Stressittömästi, vaikka viimeiset kaksi päivää oli väkistenkin kiireisiä, kun kakkuja ei sentään voi tehdä niin paljon etukäteen. Kakkuja oli kaiken kaikkiaan kahdeksan, 6 makeaa ja 2 suolaista.

Kaikkea kyllä meni paljon, kakkuja on vielä vähän jäljellä. Makeista loppui ensimmäisenä kevyet ja suuhun sulavat minipavlovat, joita ei ole meillä aikaisemmin ollut. Pienet suolaiset syötiin melkein loppuun yövieraiden kanssa pikkutunneilla.

Kiitos omalle ylioppilaalleni ja mukana olleille! Lisää kuvia tulossa, kunhan tässä ehtii kaivella niitä.