26.8.2024

Koristeaita heinäseipäistä

Vanhoista heinäseipäistä tehtiin koristeaitapätkä! Seipäiden maahan menevä osa tervattiin, etteivät heti lahoa. Maahan reikä rautakangella ja seipäät niihin pystyyn. Tovi siinä pähkäiltiin, että missä kulmassa seipäät laitetaan vinoon. Pari testiversiotakin tehtiin, ennen kuin oltiin tyytyväisiä. 

Perinteisessä risuaidassa on kaksi pystytolppaa ja niiden väliin tehdään juurista punos, jonka päälle puut asetellaan vinoon. Tässä kohtaa vähän oikaistiin ja laitettiin heinäseipäät ruuveilla kiinni :D

Kuin kohtalon oikusta keskelle aitaa tuli portti, koska siinä kohdassa oli niin iso kivi, ettei seivästä saanut maahan. Mutta portista tuli ihan kiva, vaikkei se johdakaan kuin pellolle.





Tervausta, ettei seipäät lahoa




80-vuotiskakku

Koristeena kahdella suklaalla kirjoitettu teksti: 80 ja Erkki. Hyvää synttäriä Erkki!



25.8.2024

Aitan uusi järjestys

Pöytä ja laveri pois, tilalle oikea parisänky. Pitsipeitto, tyynyjä, kukka ja kynttilöitä, niin aitta on ihan eri näköinen. Pienellä muutoksella tuli taas paljon iloa.





Aitta ennen muutosta

24.8.2024

Hiihtoloma 2024

Helmikuun lopulla hiihdeltiin, lasketeltiin ja nautittiin mökkielämästä. Aika sumuiset ja pilviset sattuivat, mutta aurinko pilkahti välillä. Illat ihanan pimeitä, sai istua sisällä kynttilöiden ja takkatulen valossa. Ihanaa ja helppoa elämää, näin jälkikäteenkin muisteltuna. Vaikka kovasti sai kantaa polttopuita liiteristä ja vettä avannosta. 


Avannossa käytiin aamun ja illoin, välillä päivälläkin. Aikaennätyskin tuli tehtyä 3 min 15 sek.

Aamupalalla

Iltaneulomiset

Lumenpudotushommiin

Nammalakurun reissulle lähettiin vasta puolilta päivin, matka oli pitkä ja latu oli ummessa, joten pimeä meinasi yllättää, mutta juuri sopivasti ehdittiin takaisin. 

Avannontekohommia

Islantilainen villapaita Grein eli oksa. Kovin on vain kuurassa :)
Hyvin tarkeni lasketella, kun oli kerrostoja ja kevytuntsikka alla.

Pallas <3

18.2.2024

Uusi vuosi 2024

 Vuosi vaihtui aikapäiviä sitten, mutta vieläkin voi sitä muistella. Pirtti oli täynnä ihania nuoria, paljon tekemistä, hulinaa ja touhuamista.

Britakakku hedelmillä, pinnalla vadelmia vuosiluvun muodossa.
Pohjat paistettiin kotona (2 levyä, joista tehtiin kolme kerrosta). Helppo täyttää mökillä.

2024


22.12.2023

Pikkujouluista tuli ihan oikea joulu

Vietettiin perhepiirin pikkujouluja joulukuun alussa, mutta siitähän tulikin ihan oikea joulu. Kaikki joulun elementit ja ennen kaikkea melkein koko perhe kasassa. Vanhan pirtin tunnelmaa, joulukuusen koristelua, torttujen leivontaa, joululaatikot, kalat ja rosollia, kinkkua ja hirvipaistia. Ulkosauna, lumienkeleitä, jäälyhtyä saunapolun varrella. Vierailtiin porotilalla, onneksi porot olivat vielä kotona, eivätkä joulupukin kanssa kiertueella. Kyllähän poroja on tullut nähtyä paljonkin, mutta en ole aikaisemmin päässyt niitä kädestä syöttämään.

Päivällä tehtiin hampurilaisia ladon nuotiolla. Helppoa nuotioruokaa ja jaksoi odottaa jouluruokaa iltaan asti.

Yhdessä katettiin pöytää ja laitettiin ruokia esille. Paljon oli jo tehty etukäteen eli kinkku paistettu, hirvipaisti keitetty kaljassa, laatikot paistettu, saaristolaisleipä leivottu, kalat suolattu ja lasimestarin silli tehty. Syötiin pitkään ja rauhassa, istuttiin pitkän pöydän ympärillä 12 hengen voimin. Se on varmaan se joulun paras hetki, ei ole kiirettä mihinkään. Ihanaa kun kolme sukupolvea ovat yhdessä.

Juuri kun oli saatu syötyä ja siivottua kaikkia pois, porstuasta kuului koputusta ja joulupukki astui pirttiin! Miten se pukkikin oli näin hyvissä ajoin? Jokainen toi kymmenen euron arvoisen lahjan ja pukki jakoi ne meille. Mukavaa jännitystä, että kuka saa mitäkin - aivan riittävä joululahja olisi aina tuollainen.

Seuraavana aamuna keiteltiin tietenkin taas riisipuuroa ja syötiin sekahedelmäsopan kanssa. Kinkkukin maistui ruisleivän päällä.

Hyvää Joulua!

Alkupalapöydässä savulohta, suolalohta, suolasiikaa, lasimestarin silliä,
sienisalaattia, rosollia ja kermavaahtoa sekä ruisleipää.


Pääruokana kinkkua, hirvipaistia ja kastiketta, perunoita,
lanttu- ja porkkalaatikkoa ja äidin tekemää sinappia.
Jälkiruokana oli mustikkasoppaa, kermavaahtoa ja keksimuruja.


Lakkakakku, tytär kuorrutti

Appelsiinisuklaajuustokakku. Olen tehnyt tätä aikaisemminkin ja käyttänyt liivatteita.
Nyt jätin kaikki liivatteet pois ja hyvin pysyi kasassa suklaan avulla.
Hyvää, mutta niin imelää, että pieni pala riittää.


Nuotioburgereita jauheliha- ja kasvispihveillä

Lumienkeli

Joulupukkikin oli etuajassa!

21.11.2023

Loviisat-villasukat

Pitkät kirjoneulesukat. Ihanan vaaleat, mukavaa vaihtelua ainaisille mustille ja harmaille. Kuviot valkoisella, värit raidoissa. 


Jouluvalmisteluita jo

Mistä joulu tulee? Kynttilöistä, paperitähdistä, joulukuusen sahaamisesta, lumesta, kiehuvan lantun tuoksusta, ulkosaunasta, lyhdyistä saunapolun varrella, hämärästä pirtistä. Näistä se joulun tunnelma alkaa. 

Vanha potkuri alas vintiltä. Heti tuntuu jo joululta!

Pari joulukuustakin jo valmiiksi. Helppo valita, kun ei ollut lunta oksilla.
Kuivat alaoksat lähtee pois, kun lyhentää kuusen jalkaan sopivaksi.

Pikkuisen kuorimista ja pilkkomista. Puuhellalla kiehui porkkanat, lantut, lohikeitto, riisit porkkanalaatikkoon, lasagnen soijarouhekastike ja juustokastike.
Melkein meinasi mennä väärät mausteet väärään kattilaan :D Äidin kanssa touhuttiin ja naurettiin.

Paistamista vaille valmiita. Pakastimeen odottamaan pikkujouluja ja oikeaakin joulua.

Ulkosaunasta kynttiläpolkua pitkin pirttiin.

13.11.2023

Rovaniemen kirkko -piparkakkutalo


Rovaniemen seurakunta menetti sodassa kaikki rakennuksensa. Vuonna 1946 asetettiin rakennustoimikunta ja vuonna 1950 kirkko vihittiin käyttöön. Oikean kirkon rakentaminen kesti siis vuosia. Ihan niin kauan ei tässä piparkakkutaloprojektissa mennyt, mutta kaksi viikkoa iltaisin ja viikonloppuisin tässä taisi mennä - välillä pitkiä päiviä, välillä taukoja reissujen vuoksi.

Suunnittelusta asti, aina viimeiseen pipariin palaan asti niin mukavaa! Ensin piti päättää mittakaava. Isoimpien palojen pitää mahtua pellille ja alustakin asettaa rajoituksia. Tein vähän pienemmän kuin aikaisemmat rakennukset, mutta kyllä tällekin kokoa tuli ihan kiitettävästi. Jotkut pienet yksityiskohdat ovat niin pieniä, että niitä pystyi kiinnittämään vain pinsettien avulla. Sivuseinillä olevien tolppien päällä olevat katot ovat vain 0,5 x 1 cm. Dippaileppa niitä sitten kuumassa sokerissa :)



Rakentaminen alkoi seinistä. Leikkaaminen leivinpaperin päällä, jotta palat eivät yhtään veny tai väänny siirreltäessä. Heti kun otan palat uunista, painelen niitä metallilastalla, jotta ovat suoria ja tasaisia. Pikeerillä (tomusokerai ja kananmunan valkuaista) maalasin seinät valkoisiksi. Mustaksi värjätyllä pikeerillä tein kivijalan näkyvät kivet. Väleissä myös kaakaolla värjättyä vaalean ruskeaa pikeeriä.


Valot ovat tärkeä osa piparkakkutaloa, onhan tämä sellainen joulukoriste. Kirkko on sen verran kapea, että isot sähkövalot eivät mahtuneet, joten laitoin paristokäyttöiset valot. Ihana tunnelma, kun ikkunoista loistaa valot.


Lopussa tehtävät maan korotukset otin huomioon jo kaavoja leikatessa. Kaikki kirkon seinät lähtevät samalta tasolta alustan päältä, mutta pääoven puoleisessa päässä maa on korkeammalla. Seinien alaosaan piti tehdä "ylimääräistä", joka peittyy maankorotukseen.


Lapsi tuli käymään kotona, juuri kun olin tekemässä kirkon pihan maahommia. Naureskeli pikkutarkalle hommalle, kun levittelin teelusikalla pihalle piparkakkumursketta, että sähän tarvitset apua. Luulin, että tulee kaveriksi hommiin, mutta rakensikin jämäpaloista piparkakkukaivinkoneen :D



Tornin jouduin tekemään kahteen kertaan. Ensin tein tornia niin, että laitoin kapeita korkeita osia sisäkkäin, kunnes tajusin, että nehän pitää tehdä erillisinä osina ja laittaa väliin piparilevyjä. Sekin piti taas muistella vuoden jälkeen mieleen, että kulmaliimaukset ja pikeerit levittävät valmista työtä. Kellopala on oikeasti leveämpi kuin sen korkeus on. Paistoin kuitenkin kellon sivut neliönä ja luotin että liimaus ja pikeerit levittävät tarpeeksi. Ja nehän levitti!

Tornin kapea huippukin piti tehdä kahdesti. Yksi osa tipahti kädestä ja meni poikki, ovat niin hauraita ja ohuita ylhäältä. Eikä se toisessakaan versiossa täydellisesti mennyt ylhäältä yhteen, mutta johonkin on vaan tyydyttävä, että homma etenee. Tätähän voisi nysvätä iäisyyden, jos kaikki pitäisi mennä ihan prikulleen justiinsa. Onneksi tämä on vain piparkakkutalo!








Tein autot luomaan tunnelmaa, mutta myös ennen kaikkea sen vuoksi,
että mittakaava tulee paremmin esille. Joku siellä jo kuljettaa joulukuusta katolla :)

Rakennusfaktat

  • Puolivalmiit seinäelementit. Kappaletavarasta (jauhoista, voista jne.) tekeminen jäi väliin koska puolivalmiit elementit (kaupan valmis taikina) oli helpompaa. Itselle jäi vain kaulitseminen ja seinien leikkaaminen. Ostin 2 kg, eikä edes kaikki mennyt.
  • Betonimyllynä yleiskone. Sillä vatkasin seinämaalin eli pikeerin.
  • Betonina kuuma, sulatettu sokeri.
  • Seinämaalien väri: tomusokeri-kananmunanvalkuainen
  • Sähkötyöt. Omavaraiset paristot, ei tarvitse sähköä.
  • Vatupassina avaimen perässä oleva pieni vesivaaka.
  • Maa-aines juuri oikean kokoiseksi murskattua piparia.
  • Kellon koneisto pysyy paremmin ajassa kuin oikean kirkon kello.
  • Nosturina pinsetit.
  • Aikataulua ei ollut ja se ylittyi. Budjettia ei ollut, mutta siinä pysyin.
  • Korkeus ristin kärkeen 45 cm.
Kiitos Rovaniemen seurakunnalle piirustustuksista ja rollolaiselle kuvaamisesta.
Hyvää joulun odotusta kaikille!

Olipahan taas mukavaa puuhaa! Tässä yhdistyy leipominen, pähkäily, arkkitehtuuri, kolmiulotteinen ajattelu, joulu, itsensä haastaminen ja jopa jännitys, että nouseeko kirkko pystyy ja kestääkö. Käsillä tekemistä ja todella palkitsevaa, kun homma eteni koko ajan. Välillä iski hetkeksi epätoivo, että olikohan tämä liian iso urakka ja onko tässä mitään järkeä, mutta tunne meni nopeasti ohi. Kyllä kannatti!