Reippaat nuoret olivat päivän lautailemassa ja tulivat nälkäisinä hirvikäristykselle ja perunamuusille. Jälkiruoaksi suklaista vadelmakakkua.
Hirvikäristyksen ja perunamuusin lisäksi puolukkahilloa, suolakurkkuja, salaattia, paprikaa, kurkkua, fetaa, tomaattia, päärynää, raejuustoa, kananmunia sekä vesimelonia, ananasta ja kiwiä.
Suklainen vadelmakakku (gluteeniton ja laktoositon)
Pohja
4 munaa
1½ dl sokeri (vaahdota munat ja sokeri)
2 rkl tummaa kaakaota
noin 1½ dl perunajauhoja (perunajauhoja ja kaakaota yhteensä 2 dl)
2 tl leivinjauhetta (sekoita kuvat aineet ja lisää muna-sokerivaahtoon)
Voitele 20 cm kakkuvuoka, mutta älä jauhota millään. Paista 175 C noin 45 minuuttia, varmista kypsyys hammastikulla.
Täyte
3 dl vispikermaa (vaahdota)
1½ prk (á 200 g) vaniljarahkaa
sokeria
vaniljasokeria (sekoita muut aineet kermavaahtoon)
Leikkaa kakku neljään osaa ja täytä jokainen väli näin:
kostuta sitruunalimpparilla
vadelmahilloa ohut kerros
kerma-rahkatäytettä
upota kerma-rahkatäytteeseen jäisiä, kotimaisia, kokonaisia vadelmia (yhteensä 200 g koko kakkuun)
Kuorrutus
2 dl vispikermaa (vaahdota)
130 g Brunbergin tummaa suklaata (sulata ja sekoita kermavaahtoon)
Pehmeä kuorrutus on helppo levittää, mutta levitä nopeasti, ettei suklaa ehdi kovettua. Laita sitten jääkaappiin, jotta kuorrutus jämähtää.
Suklaapinta
½ dl vispikermaa (kuumenna kattilassa)
90 g Brunbergin maitosuklaata (paloittele ja sekoita kuumaan kermaan kunnes sulaa)
Kaada kakun päällä ja anna valua vähän reunoillekin.
Koristeet
Koristele tuoreilla marjoilla - mansikoilla, vadelmilla ja puutarhamustikoilla.
Uusi vuosi vaihtui isolla porukalla, suurin osa nuorisoa.
Jokaiselle riitti puuhaa ulkona: hiihtoa, lumikenkäilyä, mettäsuksihiihtoa, saunomista ja rakettien ammuntaa. Ladossa lettujen ja makkaroiden ja hotdogien paistoa sekä kuumaa kaakaota ja jopa kitaran soittoa.
Vanhan pirtin pitkän pöydän äärellä perjantaina lohikeitto ja lauantaina lasagnea sekä rauhalliset aamupalat sitä mukaa kun porukka heräili.
Uuden vuoden juttuina tietovisa, ennustuksia ja bingoa.
Tänä vuonna joululoma oli lyhyt ja porukka pieni, kun juuri ennen joulua flunssa kaatoi yhden sänkyyn. Rauhallinen, hyvä joulu silti vietettiin!
Aatonaattoiltana laitettiin kuusi nurkkaan ja kinkku uuniin. Joku sen sieltä aamuyöllä otti pois ja kypsä oli.
Jouluaatto meni perinteisen kaavan mukaan, mutta maltettiin myös käydä kirkossa ja haudalla. Viikon takaiset jäälyhdyt kaivettiin lumen alta ja yksi vietiin haudallekin. Aika hyvä lyhty sinne, kun ei tule muovijätettä.
Saunottiin ulkosaunassa ja tehtiin jalkakylvyt, kasvo- ja vartalokuorinnat ja kasvoille turvenaamiot.
Joulukuusi sulatettiin pirtissä pressun päällä ja koristeltiin. Joulupäivän iltana otti ja kaatui ihan itsestään. Uudestaan pystyyn ja naulattiin narulla seinään kiinni. Nyt pysyy!
Piparkakkutalo talon sisällä
Joulusauna
Joulupäivän aamun riisipuuro joululahjaksi saaduilta lautasilta. Lapset olivat löytäneet jostain lisää Arabian Pitsi-sarjaa!
Olipa ihana viikonloppu äidin synttäreiden merkeissä vanhassa pirtissä isolla porukalla. Paljon touhua ja tekemistä, yhdessä olemista, naurua ja ilon kyyneleitä. Ihania muistoja. Elämää.
Perjantaina porukka saapui mökille eri puolilta Suomea, etelästä ja pohjoisesta. Paistoin leivinuunissa 3 vuoallista lasagnea, jotka olin tehnyt jo aikaisemmin kotona ja pakastanut raakana. Jokainen sai syödäkseen perille päästyään. Pihasaunassa saunottiin.
Lauantain aamupalan jälkeen tehtiin lista hommista ja nakitettiin ne eri ihmisille. Kuulostaa tylyltä, mutta oli erittäin järkevä juttu ja toimi hyvin. Omalla 15 hlö perheellähän tässä vaan oltiin. Hommat oli kuitenkin pakko tehdä ennen kuin päästiin saunaa ja illalliselle. Samalla varmistettiin se, että synttärisankarille ei jää mitään hommia, vaikka eihän äiti nyt osannut täysin poissa ollakaan, mutta sai sentään välillä istua ja tehdä sudokua.
Oli savusaunan lämmitysvastaava (yllättäen vesiputki oli jäässä päästiin vesikelkalla ja saaveilla kuskaamaan vettä toisesta saunasta), lyhtyvastaava (sai sytyttää 50 jäälyhtyä), nuotiovastaava ja monenlaisia keittiövastaavia (perunankuorija, lohenleikkaaja, lihanleikkaaja, kakun kuorruttaja, glögin keittäjä, salaatin tekijä, joululaatikoidenpaistaja jne.)
Lohikeittolounaan jälkeen kokoonnuttiin latoon nuotion ympärille kuoharin ja glögin kanssa. Äiti sai yllätyslahjansa eli tilkkupeiton, johon sukulaiset ja ystävät olivat neuloneet tilkkuja. Tärkeintä siinä oli juurikin se että siihen oli osallistunut niin moni ihminen. Kortin tilalta oli varttitunnin mittainen video. Synttärit kakut syötiin ladossa.
Savusaunan pehmeissä löylyissä turvenaamiot kasvoilla muisteltiin kaikkea mitä mummon kanssa on tehty ja touhuttu. Vatsat täynnä tunnelmallisen illallisen jälkeen kisailtiin mummo-aiheissa tietokilpailussa. Yöllä pelattiin vielä bingoa - yllättävän hauska peli ja bingoemännät pyörittävät innoissaan konetta ;D
Sunnuntain aamupalalle sai keittää 5 litraa riisipuuroa, sekahedelmäsopan kanssa se on niin jouluista ja hyvää. Lisäksi hedelmiä, leipää, eiliseltä jääneitä kaloja ja lihoja. Sekä torttuja, kinkkupasteijoita, porkkanaleivoksia, kinderpiirakkaa ja kakkujen loppuja. Siitä oli sitten kaikkien hyvä lähteä omille teilleen, hurjimmat Riisi-tunturiin yövaellukselle.
Lämpimänä Hirveän hyvää hirvipaistia, Kauhean hyvää karhupaistia, kastiketta, lanttulaatikkoa, porkkanalaatikkoa, paistettuja kantarelleja ja perunoita
Pirtin pöytä on pitkä, mutta silti laitettiin pöydän päätyyn lisäpöytä, jotta saatiin 15 juhlijaa hyvin istumaan.
Juustotarjotin, chocolate chip cookies, pipareita ja suklaata
Kolmen suklaan hyytelökakku, vadelmatäytekakku ja glögihyytelökakku. Koristeina Hetan tekemät vanerikyltit ja aitoja kukkia.
Pihapiiri synttäriloistossaan
Savusaunahommmissa
Parasta oli olla porukalla pitkästä aikaa yhdessä.
Hassuinta oli kun perjantai-iltana YleX-radiosta kuului "Leena-mummo Kainuusta täyttää 80 vuotta, nyt jotain jytää!"
Liikuttavin hetki koettiin tätä laulua kuunnellessa
(sävel Suvi Teräsniskan Hei mummo, nämä sanat Emma)
Jälleen kerran, kun tämän joka vuotisen urakan aloitin, totesin miten mahtavaa puuhaa tämä on. Vähän hullua, mutta tempaisee niin mukaansa. Ensimmäistä kertaa leivoin sitä rakennusta missä olin. Helppo oli kävellä ulos ja käydä katsomassa montako poikkipuuta tikkaissa on tai miten joku nurkkalaudoitus menikään. Samalla kuuntelin äänikirjaa ja nautin yksin tekemisestä.
Hirsipirtti on yli sata vuotta vanha eikä siitä ole olemassa piirustuksia. Mitta käteen ja mittamaan. Vesisateessa ja pimeässä. Suttuisen ja märän lapun perusteella piirsin kaavat ja totesin ne liian isoksi, ei tulisi mahtumaan piparitalolle varatulle alustalle. Pirtissä ei tietenkään ole kopiokonetta pienennystä varten, joten jouduin aloittamaan piirtämisen kokonaan alusta. Suhdeluku uusiksi ja laskemaan ja piirtämään ja leikkaamaan vaan. Yöllä klo 1 kaavat olivat valmiit. Isosin vielä vähän ikkunoita.
Lauantaina aamuna isonsin vieläkin vähän ikkuna-aukkoja. Nyt kaavat näyttävät herttaisemmilta ja sisällä olevat jouluvalot pääsevät loistamaan enemmän ulos. Paistoin seinät ja piirsin valkoisella pikeerillä ikkunanpokat. Kivijalan tein kaakaolla värjätyllä pikeerillä. Haaveilin jo seuraavasta vaiheesta eli seinin maalaamisesta punaiseksi, mutta pikeri värjääntyi vain vaaleanpunaiseksi, korkeintaan vispipuuron väriseksi. Olin todella kaukana punamullasta. Peli piip! Seinät jäivät viikoksi pirtin pöydälle odottamaan uutta "maalia". No nyt oli aikaa tehdä pihapiirin pikkujutut eli hevonen, reki, vesikelkka, halkokori halkoineen, tikkaat, riukuaita, lyhty ja luuta.
Seuraavan viikon perjantai-iltana jatkoin hommaa ja kiitos tujumman värin pikeeristä tuli tumman punaista. Sekoitin siihen lisäksi vähän ruskeaa elintarvikeväriä. Sitten pääsin kuorruttamaan seiniä. Lautapinnalla olevat osat kuorrutin ensin tasaisiksi ja sitten pursotin päälle pystyviivoja. Hirsiseinäpaloihin tein ensin hirsien rajat ohuella tyllalla ja sitten pursotin paksulla tyllalla paksuja viivoja. Koska oikea kohde ei ole tehty pyöröhirresta, vetelin pursotukset pikkulusikalla tasaisemmiksi. Tässä maalaushommassa meni monta tuntia ja taas oli yö jo pitkällä, kun valmistui. Mutta eihän tämä ole mitään siihen verrattuna, että aikoinaan ovat piilukirveellä kaikki hirret työstäneet!
Nukkumaan menin vähän jännittynein mielin, että mitenhän palat kestävät pystyyn laittoa, koska olivat viikon aikana vähän pehmenneet. Toivoin pikeerin vähän auttavan asiaa kovettuessaan. Mutta usein jos jotain asiaa pohtii, niin aamulla on vastaus valmiina. Niin nytkin. Tukirakenteita, tukirakenteita! Paistoin pitkiä suorakulmioita ja liimasin niitä palojen takapuolelle. Jopa tuli tukevuutta lisää ja pääsin nostamaan seiniä pystyyn! Ainahan tämä vaihe on jännittävää, mutta kaikki meni nappiin :)
Sitten puuttui enää katto. Mittailin koot ja paistoin osat. Ja taikina melkein loppui! Jos joku palanen olisi ollut vääränkokoinen tai mennyt rikki, raksa olisi taas seisahtanut. Mutta onneksi kattopalat olivat helpot ja kestivät. Pirtti on nyt valmis!
Jätin piparkakkutalon sisällä olevasta valosarjasta kolme valopalloa pihalle, teippasin ne alustaan kiinni ja pursotin päälle pikeeriä lumipalloja esittämään. Aika näppärästi syntyi kolme lumilyhtyä. Katolle laiton vain vähän lunta, sitähän on helppo lisätä vielä myöhemmin kun talvi etenee ja joulu lähenee.
Minun jouluun kuuluu piparkakkutalo. Leipominen ja rakentaminen on mukavaa. Vähän jännitystäkin mukana. Parasta on se tunne, kun talo on vihdoin valmis. Ja pipari tuoksuu monta päivää. Niistähän se joulukin on tehty: ilosta, onnesta, jännityksestä, innostuksesta, herkuista ja tuoksuista.
Jonsukat ovat niin mukavia tehdä, kun ei ole pitkiä langankiertoja, vaan neulominen on nopeaa ja helppoa. Tähän oikein koukuttuu, kun vielä pitää tehdä seuraava kuvio. Ja seuraava. Ja seuraava.
Hillityt värit: ruskea ja valkoinen, tehostevärinä beige.
Kevättalvella oli remontti vanhassa pirtissä. Ensin piti uudistaa vain wc, mutta remonteilla on tapana levitä laajemmalle. Vessaan laitettiin lattialämmitys, suihku ja uudet kalusteet. Pyykinpesukone siirrettiin porstuaan (vai voisiko sitä sanoa kodinhoitohuoneeksi?) ja sitten sinne keksittiin laittaa myös tiskikone, vaikka siitä ei ensin osannut edes unelmoida näin vanhaan pirttiin. Pesukoneet ovat pienessä huoneessa, jossa pidetään aina lämpöjä, vaikka iso pirtti olisikin kylmillään. Huone on heti keittiön takana, joten matka ei ole pitkä ja oikeastaan sijoittelu on todella hyvä, koska nyt jääkaappi, tiskikone ja mikro eivät näy pirttiin ollenkaan.
Tiskikoneen tulosta lähti sitten oikeastaan koko keittiöremontti. Keittiö on pieni ja jokainen sentti pöytätilassa on tärkeää eli kaksi tiskiallasta vaihtui yhteen ja kuivauskaappi vaihtui paljon pienempään, koska eihän sitä juuri enää tarvitse. Ja kerran kaikki keittiökalusteet sitten uudistettiin niin saatiin toimivat alalaatikot entisen kaappien tilalle, roskislaatikko, LeMans-kulmakaappi kattiloille, liesituuletin ja liesituuletinkaappi piilotti vielä sähkökaapin sisälleen. Ja vielä isona plussana komea hirsiseinä saatiin kaivettua entisen välitilalevyn alta esiin ja led-valot vielä kruunasivat kaiken.
Remonttiaika oli kyllä melkoista, kun vettä ei tullut, eikä mennyt. Kauhea sotku ja sähköjäkään ei ollut joka paikassa. Käytiin viikonloppuisin yhden yön reissuja alkeellisissa oloissa. Mutta niin se vaan pikkuhiljaa valmistui ja tuli entistää ehommaksi. Mahtava tunne oli kun koko show oli ohi!
Hirsiseinässä näkyy jälkiä kun joskus sisällä on heitetty tikkaa. Sisällä!
Ulkosauna
Pirtissä kasassa ollut sänky pääsi kamariin ihan oikeaksi sängyksi, pituus 175 cm. Leikkasin vain patjan lyhyemmäksi.
Pullaa lasten kanssa
Hetan lämmintä kanasalaattia ja kuningattaren suklaakakkua vadelmilla
Pääsiäinen
Porkkanakeittoa, hirveän hyvää hirvipaistia ja kastiketta sekä perunoita, puolukkahilloa ja salaattia. Mämmiä, rahkajälkiruoka, sitruunakakkua ja kinderpiirakkaa.