29.11.2021

Marraskuinen täydenkuun reissu

Oli tiedossa, että täysikuu osuu juuri meidän reissulle Muonion Jerisjärvelle, mutta se oli iloinen yllätys, että juuri sinä iltana oli pilvetön taivas ja kuu pääsi loistamaan ja valaisemaan koko lumoavalla voimallaan. Mykistävän kaunista. Päivällä nautittiin -15 C pakkasesta ja auringosta, illalla täydestä kuusta ja loimuavista revontulista.

Porukalla syötiin kuumaa lohikeittoa nuotiolla ja juotiin kuksista glögiä. Kakkukahvit nautittiin kämpän sisällä takan lämmössä ja kynttilöiden valossa. Myöhemmin iltapalaa (suolaisia piirakoita ja salaattia) vielä sukulaisten kodassa.

Neljän yön reissulla ehdittiin hiihtää Oloksella, laskea pulkkamäkeä Pallaksella, leikkiä hippaa jäällä, testata hoijakan tapaista ihmiscurlingia, uida avannossa ja saunoa. Kannatti taas tehdä ruoat etukäteen kotona, niin ehti perillä tehdä kaikkea muuta.

Valmiiksi pakkasin mukaan

  • 2 x lasagnea (pakastin raakana ja paistettiin vasta kämpällä)
  • hirveän hyvää hirvipaistia ja kastiketta (kämpällä tarvitse keittää vain perunat)
  • 2 x tomaattipiirakka
  • 2 x kinkkupiirakka
  • pinaatti-pellava-porkkanasämpylöitä
  • riisipuuroa
  • soppaa
  • ohuen ohutta siemennäkkäriä
  • kinderpiirakkaa
  • chocolate chip cookieseja
  • joulutorttuja
  • pipareita
  • kuningattaren suklaakakkupohjan (kuorrutettiin kämpällä)
  • lakkatäytekakun (paiston ja täytin kotona, säilyi peräkärryssä jäässä ja kämpällä vatkattiin kuorrutuskermavaahtoa kattilassa vispilällä otsalampun valossa)
  • dominotryffeleitä (kakun koristeeksi)
Lisäksi kaupasta salaatit, leivät yms. Ei ihme, että mukana oli 7 kylmälaukkua :) ja peräkärryähän kaiken kaman kuskaamiseen tarvittiin.

Ikimuistoinen reissu! Iloa ja liikutuksen kyyneleitä. Kiitos mukana olleille. 
"Elämää ei ole ne päivät, jotka ovat menneet, vaan ne päivät jotka muistamme!"

Avannossa on niin kätevät ja turvalliset portaat (made by Manu). 

Tiski- ja pesuvedet avannnosta, styrox-kansi auttoi ettei ihan umpeen jäätynyt välillä.

Pulkkamäessä auringonlaskuun asti

Lohikeittoa ruosteisella ulkohellalla.
Joskus on pakko vähän oikaista ja hommasin keiton Feelialta.


Lakkatäytekakku, jonka täytin kotona
(lakkahilloa, kermavaahtoa, lakkarahkaa ja kokonaisia lakkoja)
ja kuorrutettiin ronskisti kermavaahdolla, jonka levitin vain lusikalla.
Koristeeksi kinuskin makuisia dominotryffeleitä ja havunoksia.

8.11.2021

Paltamon kirkko -piparkakkutalo

Joka vuosi kun tämän homman aloittaa, niin muistaa miten mukavaa se onkaan. Pääsee tutkailemaan vanhoja piirustuksia ja uusia valokuvia, pähkäilemään että mitenhän tuonkin kohdan saan tehtyä. Mistä kannattaa aloittaa ja muistaa laittaa valotkin sisään. Koko ajan pieni jännitys päällä, että onnistuuko ja valmistuuko tämä. On kuin kasaisi 3D-palapeliä, johon on itse tehnyt palat. Osien kiinnitys kuumalla, sulatetulla sokerilla, joka ei anna mitään anteeksi, vaan jämähtää kerralla paikoilleen pysyvästi. 

Piparkakkujuttuja teen vain kerran vuodessa ja siinä välissä ehtii unohtua pieniä niksejä mitkä toteuttaisi ehkä, jos näitä tekisi useammin. Esimerkiksi kaavat kannattaisi leikata hiukan kapeammiksi kuin lopputuloksen pitäisi olla, koska kulmaliitokset ikään kuin levittävät palaa. Tai toinen vaihtoehto on tehdä paloista vähän kaavoja korkeampia (tätä hiukan toteutinkin tähän), niin leventyminen ei sitten haittaa. Tai vaikka tehdä molemmat, koska mitä korkeampi rakennus on suhteessa leveyteen, niin sitä paremmalta se näyttää. Joihinkin kohtiin olen tyytyväinen, joihinkin en. Mutta piparkakkuihmiset astelevat jo kiviaidan vierestä kirkkoon, joten joulu voi tulla.

Paltamon kirkko näytti yksinkertaiselta, modernilta, tyylikkään valkoiselta ja korkealta. Sitä tuijottelin jo kesällä mökkimatkan varrella. Sitten vasta kun urakkaan ryhdyin tajusin, että aika monta kulmaahan siinä onkin. Ilman pohjakuvaa, rakennuspiirustuksia edestä ja sivuilta sekä valokuvia joka suunnasta homma olisi ollut mahdoton. Kiitos Paltamon seurakunnalle, että mahdollistitte tämän.

Kiireen vuoksi piparkakkukirkko meinasi jäädä tänä vuonna kokonaan tekemättä, mutta sopiva viikonloppu löytyi kuitenkin. Eipä siihen muuta mahtunutkaan. Torstaina leikkelin osan kaavoista, perjantai-iltana paistoin muutaman seinän ja kuorrutin ne valkoisella pikeerillä, lauantaina tein vain tätä yli kymmenen tuntia ja siinäpä se melkein jo valmistuikin, sunnuntaille jäi enää pikkujuttuja ja ristin laitto katolle. Rakentaminen vei niin mennessään, että ajantaju ja nälkä hävisi. Pakko oli kuitenkin välillä pitää ruokatauko, niin kuin oikeat raksamiehetkin, eihän kukaan pelkällä taikinalla elä. Samalla oli hyvää aikaa kuunnella äänikirjaa tai katsoa The Good Doctor -sarjaa. Leikin kirurgia, kun kaivelin kirkon tornista virkkuukoukulla valosarjaa tornia hajottamatta. Ihan kuin Dr. Shaun Murphy ihmeleikkauksissaan :D

Lunta ei ole ainakaan vielä kirkon katolla. Katsotaan sataako se sinne vielä joskus vai annanko piparkakkukaton näkyä. Nyt on hyvä näin, pitää seurata säätiedotuksia.

Perinteitä ei voi ostaa, ne pitää tehdä. Olkoon tämä minun jouluperinne. 

Ihanaa joulun odotusta sinullekin <3







21.10.2021

Harmaa islantilaisneule Strýta

Olipa mukava neuloa pitkästä aikaa Alafosslopista! Villapaita valmistuikin nopeammin kuin ohuemmasta Lettlopista neulomalla.

  • Lanka Álafosslopi.
  • Pohjaväri 0054 tuhkan harmaa. Kaarrokkeen kuviot 0056 tuhkanharmaa. Helma, hihan suut ja korkea kaulus 0058 tumman harmaa.
  • Malli Strýta eli Vuorenhuippu, ohje islantilaisia neuleita kirjasta. Tein ohjeesta poiketen korkean kauluksen.
  • Koko XXL, mutta vastaa minun käsialalla tehtynä L-kokoa.





One of a kind -nahkamerkki. Ainutlaatuinen.

30.8.2021

Hetta-Pallas -vaellus

Kävelin Hetta-Pallaksen 55 km elokuun puolivälissä ystävän kanssa. Olihan se ihana reissu! Leppoisaa vaeltamista ja koko ajan hyviä juttuja. Päivävauhti ei ollut liian kova, vaan ehti nauttimaan kaikesta, eikä aamuisinkaan ollut kiire nousta ja joutua. 

Neljä päivää ja kolme yötä se kesti. Lopussa tuntui ihan haikealta, että kohta tämä jo loppuu. Sinne olisi nimitäin voinut jäädä! Yksinkertaista elämää. Vain kävelyä ja elintärkeitä juttuja eli ruokaa ja lepoa. Ihminen ei oikeasti tarvitse paljoa tavaraa, kaikki oleellinen mahtui rinkkaan, joka kyllä painoi ihan kiitettävästi.

Yövyttiin varaustuvissa Sioskurussa, Hannukurussa ja Nammalakurussa. Keskimmäisenä yönä päästiin jopa saunaan ja lampeen uimaan. Ihan luksusta. Hannukurun tuvassa oltiin ihan kahdestaan ja saatiin leviteltyä tavarat niin hujan hajan, ettei sinne muita olisi mahtunutkaan. Muissa paikoissa päästiin tutustumaan muihin vaeltajiin ja tykkäsin siitäkin.

Energiat ja voimat eivät loppuneet missään vaiheessa, mutta kyllä me syötiinkin! Ensimmäiselle päivälle jaksettiin raahata vähän häävimpää ruokaa: mökillä tehtyä hirvikastiketta pakastettuna, perunamuusia tehtiin valmiista jauheesta ja olihan meillä puolukkahilloa ja punaviiniäkin. Muut päivät vedettiinkin sitten pussiruokia eli italianpataa johon oli lisätty soijarouhetta tai ihan valmiita retkimuonia, joihin lisättiin vaan kiehuva vesi pussiin ja simsalabim ateria oli valmis. Ulkona ja nälkäisenä kaikki maistui. Aamupalaksi pikapuuroja, näkkäriä, sulatejuustoa ja meetvurstia. Välipaloiksi energiapatukoita (oma tekemiä ja kaupan), siemennäkkäriä, suklaakeksejä sekä pähkinöitä ja kuivattuja hedelmiä. Lisäksi vielä litra urheilujuomaa juomarakossa joka päivälle. Niin ja paistettiinhan me yhtenä iltana lettujakin :)

Ilmat suosivat. Lähes koko reissu aurinkoa tai poutaa. Vesisadetta ja ukkosta saatiin hetkellisesti ja nopea raekuuro kruunasi elämyksen. Eikä hyttysiä, eikä polttiaisia!

Me tehtiin se!

Tästä se alkoi! Lähtöpaikassa Hetassa, ensin veneellä järven yli.

Ruokasuunnittelua kotona

Ruoat päivittäin pusseihin pakattuna. Pakko tunnustaa, että yhtenäkään päivänä en saanut syötyä kaikkea. Mutta aina sitä liian kanssa pärjää, jos vaan kantaa jaksaa.

Sioskurusta juomavettä

Lumikeron huipulla


Hirvikäristystä, perunamuusia, puolukkahilloa ja punaviiniä

Hetkellisesti saatiin vesisadettakin, mutta shortseilla pärjäsi silti.

Pahakurun ei niin pahat maisemat

Lättyjä ja kaakaota saunan jälkeen. Voiko ihminen enempää toivoa?

Taivaskero oli viimeinen huippu

Kun pystyy näkemään oman pienuutensa, voi saavuttaa jotain suurta

30.6.2021

Kämppäelämää Jerisjärvellä

Olipa oikein ajoitettu reissu kämpälle kesäkuun puolivälissä: mahtavat helteet, eikä hyttysiä. Kolmena päivänä tunturissa ja muut ajat pihan raivausta, kämpän siivoamista ja normaalit ruoka- ja saunahommat. Paljon tekemistä, mutta mukavaa puuhaa porukalla.

Särkitunturissa uin huipulla lammessa ja kodassa lämmitettiin Muurahaiset kiipeävät puuhun -ruokaa. Keimiötunturissa käytiin nopea kahden tunnin reissu. Pisin reissu oli Vuontispirtiltä Hotelli Pallakselle 17 km, matkalla keiteltiin valmispastaa Nammalakurussa.

Tein kotona valmiita ruokia matkaan

Kummisetä teki aikamoisen laituriyllätyksen. Ideoi, hankki tarvikkeet, rakensi, kuskasi ja asensi paikoilleen. Tuosta noin vaan. Nyt järveen on paljon turvallisempi mennä uimaan ja pienellä laiturilla mahtuu kaksi pientä penkkiä ja eteen avautuu aina upeat Pallakset. K i i t o s !

Viisi yötä kämpällä meni todella nopeasti ja iltaisin kaaduttiin väsyneinä sänkyyn. Kuinkahan kauan siellä pitäisi olla, että tulisi koti-ikävä? Nyt jäi vaan ikävä sinne.

Keimiötunturin huipulla +27 C ja kova tuuli. Melkein vei mennessään.

Kämpän pihan vanha ruosteinen hella otettiin taas käyttöön vuosien jälkeen.
Hyvin toimi. Uunissa paistettiin jopa lasagne.

Hellalla keitettiin perunoita ja lämmitettiin kastiketta. Hirveän hyvän hirvipaistin olin
tehnyt jo kotona ja äiti savustanut lohen. Lisäksi suolasisiikaa, salaattia ja puolukkahilloa. 

Uudella, pienellä laiturilla voi nauttia kupin kuumaa aamulla ja ihailla pallaksia.

Toiveajattelua! Miten ihana olisikaan ollut loikoilla riippumatossa ja lukea.
Mutta ei malttanut, kun oli kaikkea muuta. Ehkä ensi kerralla.

Kävelin kuopuksen kanssa Pallasjärveltä Hotelli Pallakselle 17 km.
Kyllä siinä jalkoja pitää välillä lepuuttaa.

29.6.2021

Juhannus 2021

Mikä helle! Koko juhannus oltiin rannalla. Uitiin ja pulikoitiin, pelailtiin ja kokkailtiin. Tiskipaikkakin järjestettiin rantaan, ettei vaan tarvinnut olla yhtään mökin sisällä.

Mökin piha tuntui ihan (aikuisten)lasten puuhamaalta. Oli slackline missä kiipeillä, päältä ajatteva ruohonleikkuri millä leikkiä formuloita, pallopelejä, riippumatto ja järvi uintileluineen.

Juhannusaaton kahvipöydässä oli valmiiksi kotona tehtyjä suolaisia piirakoita ja raparperitäytteinen koivukakku, mansikkabrita ja kinderpiirakkaa.

Välillä uitiin.

Ruokaa laitettiin porukalla, jokaiselle riitti hommaa, kun ruokia kannettiin mökin kellarista rannalle ja kokkailtiin. Vihersalaattia, pastasalaattia, savulohta, suolalohta ja -siikaa, sillejä, uusia perunoita, voikastiketta ja naudan sisäfileetä sekä paholaisen hilloa. Jälkiruoaksi daim-mansikkajäätelökakku.

Taas uitiin. Ja saunottiin.

Yöpalaksi grillikodassa paistettiin makkaraa ja jäljelle jääneitä suolaisia piirakoita. Juhannuksena syötiin ähkyyn asti niin kuin jouluna konsanaan. Eikä paarmatkaan nähneet nälkää.

Koivukakku raparperitäytteellä, ohje täällä.

Mansikkabrita, ohje täällä. Tein tuplakokoisena eli paistoin kaksi pellillistä.
Neljä kerrosta, täytettä kolmeen väliin.

Molemmat kakut meni, tuoreista marjoista tehty kakku on parasta!

Lisäksi kinderpiirakkaa.

Suolaisia piirakoita: tomaatti-feta-, kana ja kasvispiirakka.


Vesi oli niin lämmintä!

Vihersalaattia, pastasalaattia, savulohta, suolalohta, suolasiikaa, sillejä, paholaisenhilloa, chimichurria. Kuvasta puuttuvat uudet perunat, voikastike ja naudan sisäfileepihvit.

Jälkiruoaksi Daim-mansikkajäätelökakku.



Hyvää kesää!

Lämminta kesää!


22.6.2021

Huhtikuussa Pallaksella

Keskellä kesän kuumimpia helteitä on kiva muistella huhtikuista naisten retkeä Pallakselle. Aurinko paistoi silloinkin todella lämpimästi, Vatikurussa pärjässä hetken ilman paitaakin.

Hiihdettiin Pallakselta Vuontisjärvelle 19 km. Ihania maisemia, iloisia ihmisiä ja lämmittävä aurinko. Viimeinen lasku Montellinmajalta oli 3 km pitkä ja mieleenpainuva kokemus - koko matka piti aurata niin, että lonkkiin sattui, mutta perille päästiin jalat tutisten.

Liukulumikenkäiltiin Hotelli Pallakselta Taivaskeron huipulle. Välillä tehtiin leiripaikka Vatikurun rinteeseen porontaljoineen ja skumppalaseineen. Niin vaikuttavan kaunis paikka, sininen taivas ja valkoiset tunturit. Liukulumikenkäily kuulosta helpolta, mutta eipä ollutkaan. Tasapaino oli koetuksella, kun "sukset" sivuttain holtittomasti. Ylös päästiin niillä, mutta melkein hävettää tunnustaa, että alasmennessä piti ottaa liukulumikengät käteen ja kävellä jyrkimmät kohdat. Olisipa ollut laskettelusukset jalassa tuossa vaiheessa.

Perinteisillä lumikengillä käytiin Lommoltunturissa, syötiin päällä eväät ja tultiin alas. Kaunis paikka tuokin, mutta ei vedä vertoja Pallakselle. Pallas on paras.

Päivät siis ulkoiltiin ja iltaisin kämpän perustoiminnot kuten puiden ja veden kanto vie aikaa. Vaikka ruoanlaitto kivaa onkin, niin kämpällä tilat on pienemmät ja olosuhteet erilaiset, joten tein kotona jo paljon ruokia valmiiksi. 

  • Paistamaton, pakastettu lasagne on näppärä kämppäruoka. Toimi kylmälaukussa matkalla kylmäkallena, sitten sai sulaa ja paistettiin hellanuunissa, mitä piti muutenkin käyttää lämmityksen vuoksi.
  • Lohikeitto toimii aina ja on helppo lämmittää yhdessä kattilassa.
  • Tomaatti-fetapiirakka foliovuoassa on myös vaivaton lämmittää hellan uunissa tai puulieden päällä.
Lisäksi mukana oli kotona tehtyjä herkkuja
  • marjajuustobrowniesia
  • chocolate chip cookiesia
  • ohuen ohutta siemennäkkäriä
  • vispipuuroa
  • vadelmasoppaa
Muut ruokaostokset hoidettiin Rovaniemen Prisman verkkokaupan kautta, matkalla vain koukattiin valmiiksi kerätyt ruoat autoon. Säästyi varmasti tunti aikaa, kun ei lähdetty kauppaan haahuilemaan.

Puuhellalla keiteltiin kämpällä pannukahvia ja kaurapuuroa aamuisin ja kanaa, kasviksia ja riisiä yhdeksi ruoaksi.

Joka päivä paistoi aurinko pilvettömältä taivaalta! Ihan uskomaton tuuri, kun loma oli päätetty tuohon ajankohtaan jo kauan aikaa sitten.



Aamu-uinti Pallaksia ihaillen

Porontalja selkään ja kohti Vatikurua





Lommoltunturin huipulla marjajuustobrowniesia, siemennäkkäriä,
chocolate chip cookieseja ja kuivalihaa

Jerisjärvellä